Elin Willows: Sisämaa


Paikassa jossa ihmiset katsovat tutkivasti. Paikassa jossa minut huomataan uudeksi tulokkaaksi. Joudun selittämään ruokakaupassa: Kyllä, asun täällä, olen muuttanut tänne.
Vastaukseksi tulee tervetulotoivotus, mutta en tunne itseäni hyväksytyksi. Ymmärrän että siihen vaaditaan enemmän.
Ja seuraavan kerran kassalla tietysti jatkokysymys: Minkä takia?

Elin Willows: Sisämaa
Alkuteos: Inlandet
Suomentaja: Raija Rintamäki
Kustantaja: Teos & Förlaget, 2018
Sivumäärä: 190

Elin Willowsin Sisämaa on yksi kirjoista, jotka nappasin lukulistalleni kevään kirjakatalogeista. Taannoin kuuntelemani Sivumennen-podcastin esikoiskirjojen jakso nostikin kirjan tuon listan kärkeen ja vaikka yritin hieman säästellä sitä, hotkaisin sen lopulta parissa illassa. Kirja koostuu lyhyistä luvuista ja on senkin vuoksi hyvin nopealukuinen. Elin Willows on Ruotsissa kasvanut kulttuuritoimittaja, joka on muuttanut Suomeen vuonna 2009. Sisämää on Willowsin esikoisromaani ja se julkaistiin samaan aikaan sekä Suomessa että Ruotsissa.

Sisämaan keskiössä on nuori nainen, joka muuttaa poikaystävänsä kanssa tämän kotipaikkakunnalle Ruotsin pohjoisosaan. Yhdessä asuminen ei koskaan silti pääse alkamaan, sillä suhde päättyy jo ennen kuin tuhannen kilometrin muuttomatka on ajettu. Erosta huolimatta nainen päättää jäädä uudelle asuinseudulleen, mikä aiheuttaa muissa paikkakuntalaisissa vain ihmetystä. Kaikkia kiinnostaa, miksi hän on jäänyt paikkakunnalle, mutta hyvää vastausta kysymykseen hänellä ei ole. Hän on vain valinnut jäädä.

Pohjoisessa taajamassa ajetaan talvisin korttelirallia moottorikelkalla ja kahvitauoilla puhutaan autoista, paikallisista juoruista ja lumimäärästä ja purnataan melkein kaikesta. Viikonloppuisin suunnataan ylhäällä vuorenrinteellä sijaitsevaan Hotelliin. Pienellä paikkakunnalla asuneet varmasti tunnistavat kirjassa esiinnostettuja puheenaiheita, tapoja tai ilmiöitä - niin minäkin. Pohjoiseen kevät ei tule lainkaan, ja kesä on yhtä valoisa kuin talvi pimeä. Ei ole mitään muuta kuin se paikka ja sitä ympäröivä luonto. Naisella on pieni vuokra-asunto ja hän saa nopeasti töitä paikallisesta marketista. Vaikka työvuorot ovat välillä epäsäännölliset, elämä muuttuu rutiinien täyttämäksi: arkea täyttävät työpäivät ja nauhoitetut poliisisarjat, viikonloppua taas kioskista ostetut samat karkit ja lehdet ja mahdollisesti työkaverin kanssa illanvietto Hotellissa ja silloin tällöin kotipaikkakunnalleen vierailleen tulleen entisen poikaystävän tapaaminen.

Täällä on luonto. Täällä ovat korkeat puut, joilla ei ole kaupungista ja sähkövaloista tietoakaan. Täällä ovat vuosikausien satunnaisista reittivalinnoista syntyneet polut, jotka risteilevät metsään tallautuneina. Täällä on vapautta, jota en kuitenkaan arvosta enkä hyödynnä. Vapautta, jonka näkee niin paljon helpommin matkan päästä.

Kirjan kerronta ei ole kronologista, vaan liikkuu hetkestä ja vuodenajasta toiseen yhdenkin luvun sisällä. Tunnelma on rauhallinen ja melankolinen. Paljoa ei tapahdu ja lukija solahtaa mukaan kirjan kiireettömään tyyliin. Arkiset pienet huomiot kertovat paljon päähenkilön mielenliikkeistä: se, miten kynnet lohkeilevat tai jonakin aamuna ei ole yhtään paitaa puhtaana. Vaikka hänellä on rutiinit, elämällä ei ole varsinaista suuntaa tai päämäärää. Samat ajatuskuviot toistuvat usein. Pienen hetken ajan huomasin lukiessani turhautuvani siihen, mutta toisto kertoo vain siitä, miten ajatuskaavat todellisuudessa toistuvat ja seuraavat alati toisiaan apatiaan tai lamaannukseen vaipuneessa mielessä. Pieniä yksittäisiä asioita seuraa unettomat yöt, väsymys ja sisällä kalvava kipu.

Sisämää käsittelee sitä osattomuuden ja ulkopuolisuuden tunnetta, jossa saattaa tuntea ihmisiä nimeltä, mutta ei muuten. On kohtaamisia, mutta syvempi yhteys uupuu. Sen seurauksena päähenkilön omavalintainen yksinäisyys muuttuu ei-toivotuksi eristäytymiseksi. Pienellä paikkakunnalla on hiljaisuutta, joka on oikeasti hiljaisuutta, mutta hänelle se ei koskaan muutu turvalliseksi ja siksi tv on jatkuva taustaääni kotona. Willows osoittaa hienosti, miten ympäristö, arki ja vuodenaikojen kulku kietoutuvat yhteen päähenkilön ajatusten kanssa ja muuttuvat lopulta yksittäisistä tapahtumista merkitykselliseksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuus käsittelee hienosti muutosta ja siirtymää sekä siihen sopeutumista. Eleettömällä tyylillään se pureutuu syvälle mieleen. Hieno esikoisteos!


Helmet-haaste 2018: 1. Kirjassa muutetaan

2 kommenttia:

Laura / Lukuisa kirjoitti...

Bloggasin tästä juuri ja olin samoilla linjoilla kanssasi. Rakastin paljon sitä näennäistä arjen kuvausta, josta kasvoi lopulta paljon enemmän, muutos ja sopeutuminen. Inhoan usein toiston käyttämistä tehokeinona, mutta tässä se toimi loistavasti. Mielettömän hieno esikoisromaani!

Jenna kirjoitti...

Luin sun bloggauksen ja hyvin samoja ajatuksia oli meillä molemmilla. :) Juuri se vähäeleinen tyyli, josta lopulta muotoutui paljon enemmän oli hienoa. Taidokas esikoinen, jään mielenkiinnolla odottamaan Willowsin tulevia kirjoja!